International site » Kansainvälinen sivusto » Ouvrir le site en français »
  • ...Juudit juoksi ulos kukallinen aamutakki aaltoillen aamutuulessa ja aamutuuli lennätti hänet Hertzin Opel Olympian luo ja hän pujahti sen takapenkille ja mies nosti kätensä Juuditin harteille, kämmenensä Hertz kohotti hyväilemään Juuditin unen kihartamia hiuksia niin lempeästi, niin lempeästi korvaa.

    Kun kyyhkyset katosivat

  • Sen vielä olisin voinut kestää että mitään suunniteltua ei tehty, mutta en sitä että Piki ei koskaan tavannut minua selvin päin. - Jos sä joskus pysyisit edes yhdessä paukussa. Tai yhdessä kaljassa. Miksi sun pitää aina juoda niin paljon. Piki joi aina kerralla tusinan kaljoja ja puoli pulloa viskiä.

    Baby Jane

  • Kukaan ei ollut koskaan pitänyt minua niin sylissään, niin täysin ihossaan kiinni, niin täysin piilossa muulta maailmalta, niin turvassa. Niin luotaanpäästämättömästi turvassa. Hänen vasen kätensä lujasti niskassani, minun pääni hänen rinnallaan, hänen oikea kätensä sisälläni.

    Baby Jane

  • - Me emme tapaa enää koskaan. Kuulin soran sanoissani ja sain vedenkilon nousemaan hänen silmiinsä, sen saman vedenkilon joka oli huojuttanut minua usein ja tehnyt järkevästä mielestäni kaarnaveneen, kevyesti heilutettavan.

    Kun kyyhkyset katosivat

  • Anna on terve, kaunis, älykäs, lahjakas. Annalla ei ole hätää. Ne ovat ne sairaat, jotka oksentelevat ja makaavat letkuissa sairaalassa, ei Anna. Anna saa stipendejä. Anna saa parhaat pisteet ja soittaa koulun orkesterin solistina ja näyttelee pääosat joulujuhlien näytelmissä.

    Stalinin lehmät

  • Kuin sisälläni sataisi punaista sadetta ja hämmästykseni olisi yhä uudestaan suunnaton, kun lakanat eivät olisikaan värjäytyneet punaisiksi, vaan olisivat värittömästi märät kuin vetisiksi itketyt nenäliinat, vaikka Piki oli työntänyt sormensa sydämeni sisälle asti.

    Baby Jane

  • Myöhemmin päivällä, selvitettyäni Hukan tekemän aamiaisen, kerroin syömisen olevan minulle hyvin vaikeaa. Että en oikeastaan osaa sitä ollenkaan. Hukka sanoi, että kaikki eivät osaa kaikkea. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.

    Stalinin lehmät

  • Hiljaisuus sinä vuonna oli ihmeellistä, yhtaikaa odottavaa ja myrskynjälkeistä. Jotain samanlaista kuin Aliiden ikkunalasiin liimautuvan, pitkäksi kasvaneen heinän asennossa. Se oli märkää ja mykkää, levollista.

    Puhdistus

  • Emme kyenneet Alfonsin kanssa katsomaan toisiamme, en katsonut maahan, en sivulle, en sinne mistä kuumuus hohti. En hiiltyneitä tukkeja, en vastahakatun puun vaaleutta, en sitä mitä niiden välissä oli, en niiden välistä törröttäviä käsiä, jalkoja, kengättömiä ja kengällisiä jalkateriä.

    Kun kyyhkyset katosivat

  • Hän tuoksui minun maalleni, minun maastani syntyneelle ja minun maahani maatuvalle, minun maani omalle morsiamelle ja äkkiä minulle tuli tarve pyytää anteeksi sitä, miten olin kohdellut häntä kovin huonosti niin kovin usein.

    Kun kyyhkyset katosivat

  • Varsinaisia vitsejä olivat upseerien rouvat, jotka koikkelehtivat hapsuyöpaidoissa kylillä, tanssiaisissa ja kaduilla, ja entä sitten puna-armeijan sotilaat, jotka kuorivat keitetyt perunat kynsillään, kun eivät osanneet käyttää veistä! Kuka sellaista väkeä ottaisi tosissaan?

    Puhdistus

  • Silloin hän näki miehen saksalaisten hautojen luona, hänet kiviaidan vieressä, pajupuut, aurinko ja kiviaidan sammaleet, kirkas valo, kirkas nauru.

    Puhdistus

  • Hän oli joutunut katsomaan omaa ruumistaan niin paljon että se oli hänelle vieras. Ehkä vieraan ruumiin sai toimimaan oikeissa tilanteissa paremmin kuin oman. Ehkä siksi se kävi niin helposti. Tai ehkä hänestä vain oli tullut kuin yksi heistä, yksi tällaisista kuin tämä mies oli ollut.

    Puhdistus

  • Päivittäinen 300 gramman leipäannos on palkkana kahdentoista tunnin työpäivästä, eikä sitä saa syödä kuin leirissä, ehkä pakenemisvaaran vuoksi. Ikään kuin sieltä nyt voisi paeta. Ikään kuin 300 grammalla leipää olisi mahdollista paeta läpi Siperian.

    Stalinin lehmät

  • Jos aikoisin ottaa ranskanleipää, niitä pitäisi ottaa kaksi, ruisleipää riittäisi sen sijaan yksi, patonkejakin yksi, koska ruisleivälle ja patongille tulisi vain suolaisia päällysteitä tai vain kirnuvoita, mutta ranskanleipiä tarvittaisiin toinen suolaiselle, toinen makealle päällysteelle. Ranskanleipähän täytyi aina paistaa kirnuvoissa rapeanritiseväntuoksuvaksi.

    Stalinin lehmät